Viimeaikoina olen
paremminkin viihtynyt päivävuorossa, mutta parina iltanakin olen tällä
viikolla ollut töissä. Iltavuorot on ihan loisteliaita olla töissä, kun
on töitä, muttei liiaksi, sopivan mittaisia taukoja kerkeää pitämään,
sopivin väliajoin, eikä yleensä tapahdu mitään kummallisia
kommervenkkejä. Kyllä tänään ainakin huomasi, että tällä viikolla on
syysloma, kun ihmisiä ei juurikaan ollut liikenteessä. Mutta siitä
huolimatta tänään kerkesi sattumaan ja tapahtumaan vaikka mitä! Kaikkea
en kirjoottele heti kerralla, jotta lisähauskaakin olisi vielä
jatkossakin tulossa.
Meidän vakiokääntöpaikalta rakas
naapuvirima jatkaa sitten matkaa vielä satakunta kilometriä etelämmäs.
Ei yleensä tapahtuma-aikaan keretä kuin morjestamaan kohteliaasti, jos
naapurivirimalla ei ole aluepäällikkö niskantakana vahtimassa ja
kieltämässä. Kerkesin juuri ja juuri tällätä oman auton lähtövalmiiksi,
kun näin taustapeileistä henkilöauton kaahaavan autoni takaa
naapuriviriman auton oikealle puolelle viereen. Henkilöauto jäi oman
arvioni mukaan kuolleeseen kulmaan, joten autoa ei välttämättä nähny
peileistä. Mutta autossa oli ajovalot, joten ainakin osan niistä olisi
peileistä ja/tai oven ikkunoista pitänyt nähdä. Juuri sillä hetkellä,
kun auto pysähtyi ja autosta hyppäsi henkilö ulos, niin naapurivirima
nosti kytkintä ja lähti. Olihan se näky, kun autosta noussut henkilö jäi
laiturille kimpsuineen ja kampsuineen hyppimään ja heilumaan.
Olisi niin vaan kiva kuulla minkälaista palautetta kilipailija tapahtuneesta saa....