....Ja taas

Olin eilen menossa iltavuoroon. Poikkesin sitten ostamaan illaksi eväät ja ison kupin kahvia. Näissä hommissa on oppinut, että oikeastaan aina on poikettava vessaan, kun se on mahdollista. Siis kiireellä vessaan, jotten myöhästy töistä. Perässäni tuli nainen noin nelivuotiaan pojan kanssa. Poika kailotti sitten isoon ääneen: "Ei sitten taas naistenvessaan!"

Halailua, eli vaherikas ilta - Part 2

Kirjotan tämän, kun sain ystävältäni luvan.

Hän oli menossa "härkäporukan" kera Ylläkselle. Ystäväni on siis mies. Oltiin sovittu, jos aikataulullisesti natsahtaa sopivasti, niin tavataan hätäsesti kahvikupin ääressä jollain huoltoasemalla. Samoihin aikoihin mulla sattui lakisääteinen tauko ja ystäväni oli kavereittensa kanssa syömässä ja tekemässä viimehetken "ruokaostoksia" huoltoasemalla.  Äkkiä iso kuppi kuumaa kahvia ja tehokkaasti vartiksi vaihtamaan kuulumisia ystävän kanssa. Halattiin sitten heti ensimmäisenä, kun edellisestä tapaamisesta oli jo reilusti yli vuosi aikaa. Melkein naapuripöydässä istui viisi noin 15 - 16 poikaa. Kaikista kovaäänisin poika kailotti vielä suurempaan ääneen: "Hyi! Homot halailee!" Ystäväni totesi samantien ääneen: "Piia hei, kyllä sinun täytyy hankkia isommat silikoonit, että loppuu tuo sinun mieheksi luuleminen!"

Tulipas osalla pojista kiirus pihalle..... Ja by the way, en hanki niitä silikoneja.....

Vaiherikas ilta - Part 1

Viimeaikoina olen paremminkin viihtynyt päivävuorossa, mutta parina iltanakin olen tällä viikolla ollut töissä. Iltavuorot on ihan loisteliaita olla töissä, kun on töitä, muttei liiaksi, sopivan mittaisia taukoja kerkeää pitämään, sopivin väliajoin, eikä yleensä tapahdu mitään kummallisia kommervenkkejä. Kyllä tänään ainakin huomasi, että tällä viikolla on syysloma, kun ihmisiä ei juurikaan ollut liikenteessä. Mutta siitä huolimatta tänään kerkesi sattumaan ja tapahtumaan vaikka mitä! Kaikkea en kirjoottele heti kerralla, jotta lisähauskaakin olisi vielä jatkossakin tulossa.

Meidän vakiokääntöpaikalta rakas naapuvirima jatkaa sitten matkaa vielä satakunta kilometriä etelämmäs. Ei yleensä tapahtuma-aikaan keretä kuin morjestamaan kohteliaasti, jos naapurivirimalla ei ole aluepäällikkö niskantakana vahtimassa ja kieltämässä. Kerkesin juuri ja juuri tällätä oman auton lähtövalmiiksi, kun näin taustapeileistä henkilöauton kaahaavan autoni takaa naapuriviriman auton oikealle puolelle viereen. Henkilöauto jäi oman arvioni mukaan kuolleeseen kulmaan, joten autoa ei välttämättä nähny peileistä. Mutta autossa oli ajovalot, joten ainakin osan niistä olisi peileistä ja/tai oven ikkunoista pitänyt nähdä. Juuri sillä hetkellä, kun auto pysähtyi ja autosta hyppäsi henkilö ulos, niin naapurivirima nosti kytkintä ja lähti. Olihan se näky, kun autosta noussut henkilö jäi laiturille kimpsuineen ja kampsuineen hyppimään ja heilumaan.
Olisi niin vaan kiva kuulla minkälaista palautetta kilipailija tapahtuneesta saa....